Kommunistinen
Ryhmä tervehtii kaikkia työläisnaisia lähestyvän naistenpäivän johdosta,
naistenpäivää vietetään kansainvälisesti 8.pvä maaliskuuta. Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi me kommunistit julkaisemme Leninin historiallisen puheen vuodelta 1921.
Kansainvälinen työläisnaisten päivä (V.I.Lenin 1921)
Bolševismissa ja Venäjän Lokakuun vallankumouksessa on tärkeintä, olennaisinta se, että poliittiseen elämään vedetään nimenomaan ne, joita kapitalismin aikana on sorrettu eniten. Kapitalistit ovat ahdistaneet, pettäneet ja ryöstäneet heitä niin monarkian aikana kuin myös demokraattisissa porvarillisissa tasavalloissa. Tämä kapitalistien harjoittama sorto, petos ja kansan työn riisto olivat väistämättömiä niin kauan kuin säilyi maan ja tehtaiden yksityisomistus.
Bolševismin olemus, neuvostovallan olemus on siinä, että samalla kun paljastetaan porvarillisen demokratian valheellisuus ja vilpillisyys ja lakkautetaan maan ja tehtaiden yksityisomistus, keskitetään koko valtiovalta työtätekevien ja riistettyjen joukkojen käsiin. Nuo joukot itse ottavat politiikan ohjat, toisin sanoen uuden yhteiskunnan rakentamisen omiin hoiviinsa. Tehtävä on vaikea, joukot ovat kapitalismin polkemia ja nöyryyttämiä, mutta muuta ulospääsyä palkkaorjuudesta, kapitalistisesta orjuudesta ei ole eikä voi olla.
Joukkoja taas ei voida vetää poliittiseen elämään vetämättä siihen myös naisia, sillä ihmiskunnan naispuolista osaa sorretaan kapitalismin aikana kaksinkertaisesti. Työläis- ja talonpoikaisnaista sortaa pääoma, ja demokraattisimmissakin porvarillisissa tasavalloissa he jäävät sen lisäksi ensinnäkin epäyhdenvertaisiksi, sillä laki ei myönnä heille samoja oikeuksia kuin miehille; toiseksi – ja tämä on tärkeintä – he ovat edelleenkin »kotiorjuudessa», he ovat »kotiorjia», kaikkein arkisimman, halveksituimman, raskaimman, ihmistä eniten tylsistyttävän kyökkityön ja yleensä perheen yksilöllisen kotitalouden painamia ihmisiä.
Bolševistinen vallankumous, neuvostovallankumous, katkoo naisten sorron ja epäyhdenvertaisuuden juuret niin syvältä, ettei yksikään puolue eikä yksikään vallankumous maailmassa ole rohjennut katkoa niitä sillä tavalla. Naisen ja miehen epäyhdenvertaisuudesta lain edessä meillä Neuvosto-Venäjällä ei ole jäänyt jälkeäkään. Neuvostovalta on tehnyt täydellisesti lopun erittäin alhaisesta, häpeällisestä ja vilpillisestä epäyhdenvertaisuudesta avioliitto- ja perheoikeudessa, epäyhdenvertaisuudesta lapsen suhteen.
Tämä on vasta ensimmäinen askel kohti naisen vapauttamista. Mutta ainoakaan, demokraattisinkaan porvarillinen tasavalta ei ole rohjennut ottaa edes tätä ensimmäistä askelta. Ei ole rohjennut »pyhän yksityisomistuksen» edessä tuntemansa pelon vuoksi.
Toinen ja tärkein askel on maan ja tehtaiden yksityisomistuksen lakkauttaminen. Siten ja vain sitä tietä annetaan naiselle mahdollisuus täydelliseen ja todelliseen vapautumiseen, vapautetaan hänet »kotiorjuudesta» muuttamalla pieni yksilöllinen kotitalous suureksi yhteistaloudeksi.
Tämä muutos on vaikeaa, sillä muutettavaksi joutuu tällöin syvimmälle juurtunut, totunnainen, kohmettunut, piintynyt »järjestys» (totta puhuen epäjärjestys ja villeys eikä »järjestys»). Tämä muutos on kuitenkin jo alulla, asiaa on edistetty, olemme astuneet uudelle tielle.
Ja kansainvälisenä työläisnaisten päivänä maailman kaikissa maissa, lukemattomissa työläisnaisten kokouksissa kajahtaa tervehdyksiä Neuvosto-Venäjälle, joka on pannut alulle ennen kuulumattoman vaikean ja työlään, mutta suurenmoisen, yleismaailmallisen asian, todellisen vapautuksen. Niissä kajahtaa sellaisia reippaita kehotuksia, ettei pidä masentua raivokkaan ja usein petomaisen porvarillisen taantumuksen edessä. Mitä »vapaampi» eli »demokraattisempi» on porvarillinen maa, sitä raivokkaammin ja petomaisemmin kapitalistijoukkio vastustaa työläisten vallankumousta; siitä on esimerkkinä Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen demokraattinen tasavalta. Mutta työläisjoukot ovat jo heränneet. Imperialistinen sota herätti lopullisesti niin Amerikan ja Euroopan kuin takapajuisen Aasiankin nukuksissa ja horroksissa olleet, inerttiset joukot.
Jää on murrettu maailman kaikilla äärillä.
Kansojen vapautus imperialismin ikeestä, työmiesten ja työläisnaisten vapautus pääoman ikeestä edistyy vääjäämättömästi. Tätä asiaa ovat lähteneet viemään eteenpäin kymmenet ja sadat miljoonat työläiset ja talonpojat, miehet sekä naiset. Ja sen vuoksi tämä asia – työn vapautus pääoman ikeestä – voittaa koko maailmassa.
4.3.1921
